DIY, Sisustus

Kokeilussa sisustusmuovi

Olen tässä pidemmän aikaa seuraillut, kun porukka tekee kaikenlaista hienoa DC fixilla ja muilla sisustusmuoveilla. Haaveena oli saada liitutauluseiniä baaritason ja keittiönpöydän luo. Mietin liitutaulumaalin ja liitutaulutarran välillä, päätyen lopulta testaamaan H&F Officen liitutaulutarraa. Tarra tuntui turvallisemmalta ja helpommin poistettavalta, jos alkaa tuntumaan ettei tämä ollutkaan hyvä vaihtoehto. Samalla tuli tuunailtua myös keittiönpöytää, jonka ostin kierrätyskeskuksesta. Näin jossain (ehkä Ikeassa) pöytään liimatut tarrat, joissa oli lusikat, haarukat, veitset ja lautaset. Ensin ne eivät sytyttäneet, mutta nyt ne alkoivat vaikuttaa ihan hyvältä idealta tuunatussa pöydässäni. Nyt kokemukset sisustusmuovista kuvien kera!

Baaritason kohta näytti jotenkin valjulta, joten tähän halusin mustan liitutaulun tuomaan ryhtiä tilaan. Näin huonomuistiselle se on näppärä muistitaulu keskeisellä paikalla. Markslöjdin Tray -valaisinkin korostuu enemmän, kun taustalla on kontrastia. Leveyden piti olla 60 cm, mutta eihän se ollut samankokoinen kuin 60 cm:n peitelevy. Hieman ärsyttää seinään jäänyt parin sentin valkoinen rako, mutta ehkä siihen tottuu..

Olohuoneen puolelta katsottuna baaritason alaosa huusi väriä pintaan. Eikun oikeankokoinen liitutaulutarran palanen kehiin ja tarra kiinni. Tästä kuvakulmasta tarra näyttää tosi siistiltä, mutta todellisuudessa se on täynnä ryppyjä. Liitutaulutarra oli jo lähtökohtaisesti todella ryppyinen ja ehkä olisi kannattanut jättää se kokonaan laittamatta. Tuli kuitenkin sellainen inspiraatio, että pakko oli saada tarrat paikoilleen heti. Liima ei tunnu kovin vahvalta, joten nuo saa varmaan aika helposti poiskin. Hyvä siihen on kyllä piirtää mukana tulleilla liiduilla. Liitutaulutussiakin voisi kokeilla, sillä sillä on ehkä helpompi kirjoittaa.

Tuli visio laittaa kahvikeittimen yläpuolelle tarra. Tarra ”lukitsee” keittimen mukavasti paikoilleen. Kahvinkeittimestä tosin nousee vesihöyryä niin paljon, että tuo kohta ei ole se järkevin sijoituspaikka. Tuskin tuo tarra suojaa kaappia niin paljon, ettei ajan mittaan kaappi alkaisi irvistelemään. Kaappien alareunasta näkyy rumasti ruuvien kannat, joten sain ainakin niitä vähän piiloon.

Sitten keittiönpöytä. Tai tarkemmin sanottuna entinen toimistopöytä, jonka löysin kierrätyskeskuksesta. Pöydän alkuperäinen väri, kirkkaan vihreä, oli aika järkyttävä. Pöytä oli pakko maalata heti samana päivänä kun se saapui, väri oli sen verran karsea. Kylpyhuonerempasta jäi yli Tikkurilan sävytettyä Otexia, joten sudin sillä pöydän. Lopputulos on huomattavasti rauhallisempi, eikä keittiökään hohda enää vihreänä.. Joku varmaan miettii, miksi ostin näin iloisen värisen pöydän. Pidin pöydän metallisesta jalasta ja halusin jotain tuunattavaa, että saan persoonallisempia kalusteita. Pöytä ja tuolit olivat myös todella edullisia, joka kieltämättä vaikutti myönteiseen ostopäätökseen.

Jotain varmasti kehittelen vielä tuohon pöytään, mutta mennään nyt harmaalla maalilla ja liitutaulutarrasta leikatuilla pyörylöillä. Pöydän taakse olisin halunnut lattiasta kattoon ylettyvän, pöydän levyisen liitutaulun. En ala kyllä teippailemaan sitä tarralla, sillä lopputulos oli sen verran epätasainen. Näin leveään kohtaan tulisi myös saumakohta, jota en halua. Olisi hauskaa laittaa myös veitsi- ja haarukkatarrat, mutta en kyllä ala edes kokeilemaan niiden leikkaamista. Tarran reuna jää  herkästi epätasaiseksi, kannattaa siis omistaa todella terävä mattoveitsi. Pyörylät ovat ihan hauskoja pöydässä ja niihin voi kirjoittaa liidulla vaikka ruokalijan nimen. Innostuin tekemään myös pienen kattauksen:

Kattaus oli aika kiva, vain ruoka puuttuu.. Kyhäsin sen muutamassa minuutissa kokoon ihan vain nähdäkseni miltä pöytä näyttää tositoimissa. Kuvateksteistä löytyy tavaroiden hankintapaikka.

Sellaiset oli sunnuntain liitutaulutarrakokeilut. Loppukaneettina voin todeta, että ensi kerralla valitsen liitutaulumaalin. En innostunut tästä tarrasta, sillä se oli hankala laittaa ilmakuplien ja kuprujen vuoksi. Sen saaminen suoraan oli myös hankalaa ja liian pieni koko oli ärsyttävä yllätys. Kai tuosta lopusta voi jotain pieniä koristetarroja leikellä. Taidan kyllä ostaa nekin valmiiksi leikattuna, sillä aika hankala tuohon on leikata muotoja siten, että ne olisivat samanlaisia ja siistejä. Harjoitustahan tämäkin vaatii, mutta katsotaan nyt iskeekö vielä inspiraatio. Korkea hatunnosto sisustusmuoveilla tuunaamisen taitajille, olen nähnyt kyllä tosi hienoja töitä!

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.